This is a free Purot.net wiki

Luontoliikuntaa Vesilahdessa

Täältä löydät erilaisia luontoliikkumismahdollisuuksia Vesilahdessa

Melontaa Vesilahdessa (kirjoitettu 2010)

Vesilahti on järvien luvattu kunta. Vesilahdessa on peräti 48 järveä ja niiden lisänä pienempiä lampia. Ja missä on vettä, siellä voi yleensä meloa.

 

Pyhäjärvi on kaunis melontajärvi lahtineen ja saarineen

Erittäin hyvin päivittäiseen kuntomelontaan ja virkistysmelontaan soveltuvat Pyhäjärven lahdet. Pyhäjärven lukuisat saaret ja polveileva rantaviiva tekevät melonnasta mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Lisäksi kyläkeskusten palvelut Narvassa ja Kirkonkylässä ovat helposti saatavilla.

Narvasta Kirkonkylään ja edelleen Lempäälään pääsee vesitse koko ajan kauniissa maisemissa meloen. Muun muassa Alhonselän ja Laukonselän välissä on Katajasaari, missä voi poiketa levähtämässä ja vaikka pulahtaa uimaan rantakallioilta ja samalla ihailla Laukonselän ympäristön maisemaa, jonka Hämeen Heimoliitto on valinnut Pirkanmaan kauneimmaksi maisemaksi 1996. Katsomisen arvoisia maisemia on myös Sakaselällä, Toutosella ja Säijänselällä, missä jylhä Tuhnunvuori tuo historian ja ”Elinan surmarunon” elävästi mieleen.

Lähtö- ja rantautumispaikkoja Pyhäjärven rannoilla on melko hyvin, esimerkiksi yleisiä uimarantoja tai laiva-/venelaitureita, joista voi melonnan aloittaa rannan asukkaita häiritsemättä. Narvassa uimaranta Kostialansaaressa tai läheinen venelaituri ovat sopivia vesillelaskupaikkoja. Myös Karholannokasta pääsee vaivatta vesille. Kirkonkylässä Lammasniemestä venelaiturin läheisyydestä ja Uimarinpolun päästä uimarannalta pääsee sujuvasti melomaan.

Koska Pyhäjärvi on suosittu veneilyjärvi, on melojan syytä välttää merkittyjä väyliä, joissa veneet pääsääntöisesti liikkuvat. Etenkin intiaanikanootilla liikkuessa isojen veneiden nostattamat aallot voivat olla haasteellisia melontaa aloittelevalle. Hämärässä veneiden on lisäksi vaikeaa havaita veden pinnassa liikkuvia melojia. Väylät tulee aina ylittää nopeasti ja niillä ei kannata tarpeettomasti oleilla.

Vesilahdesta pääsee vesitse kätevästi myös Mäyriän virkistysalueelle Lempäälään, missä voi uida, grillata ja telttailla vapaasti. Matka Narvan uimarannalta Mäyriään on meloen noin 11 km, maanteitse matkaa kertyy 25 km. Lisäksi Lempäälän saaren kiertävä 10 km:n koskireitti on Vesilahdesta meloen saavutettavissa. Mikäli sitten haluaa tehdä pidemmän melontaretken, niin mahdollisuuksia on muun muassa Hämeenlinnaan tai päinvastaiseen suuntaan Nokian kautta Sastamalaan ja Kokemäenjoen vesistöä pitkin Poriin aina merelle asti. Välillä on joitain esteitä, esimerkiksi patoja, jolloin kanoottia joutuu kuljettamaan maitse ja joitain koskia sekä laajoja selkiä, jotka asettavat haasteita osaamiselle ja vaativat turvallisuusnäkökulmien erityisen tarkkaa huomiointia.

 

Koskenjoki, leppoisasti peltoaukeiden keskellä virtaava melontajoki

Oman melontakokemuksensa Vesilahdessa tarjoaa Koskenjoki, joka yhdistää Mantereenjärven ja Onkemäenjärven, josta puolestaan on yhteys Hirvijärveen ja edelleen Kivijärveen Pussimäenojaa pitkin. Valitettavasti koko tuota matkaa ei voi meloa, sillä osa reitistä on umpeen kasvanutta tai liian kapeaa ja vähävetistä. Koskenjoella saattaa kuitenkin meloa leppoisasti virtaavaa jokea Mantereenjärvestä lähes Tarimaan myllylle asti. Joki virtaa osittain melko syvällä uomassaan, joten vaikka liikutaan keskellä peltoaukeita ja asuttua seutua, niin välillä on autuaan tietämätön tästä. Koska Koskenjoki on kapea ja hitaasti virtaava, on siinä aloittelijoidenkin hyvä kokeilla melontaa ja lisäksi tuulisina päivinä sinne on turvallista hakeutua pois vaahtopääaallokosta järvillä.

Hyvän retken meloen voi toteuttaa lähtemällä Koskenkylästä Tenttilän matonpesupaikalta, meloa Tarimaalle päin, palata takaisin ja käydä Mantereenjärvellä. Matkaa kertyy näin noin 10 kilometriä. Joen virtaussuunta on Onkemäenjärveltä Mantereenjärvelle, mutta vastavirtaan melonta ei ole raskasta hiljaisessa virrassa. Jos sitten kaipaa pidempää melontaa, voi Mantereenjärveltä meloa Hulausjärven kautta Toutosenselälle Pyhäjärvelle ja valita matkan pituuden halunsa, taitojensa ja kuntonsa mukaan.

Koskenjoella on parhaillaan menossa melontareittihanke Ylämäen Kyläkerho ry:n ideoimana, minkä seurauksena reittiä kunnostetaan ja Kyläkerho on hankittu kanootteja panttia vastaan lainattavaksi. Lainakanooteilla myös sellaiset henkilöt, joilla ei ole omaa kanoottia tai kajakkia voivat nauttia melonnasta.

 

Onkemäenjärvi ja Hirvijärvi, matalia linnustoltaan runsaita järviä

Onkemäenjärvi ja Hirvijärvi ovat molemmat matalia järviä, joissa meloessa kohtaa seikkailuja järvikasvillisuuden ja eläinten kanssa. Etenkin Onkemäenjärvellä on runsas linnusto, minkä vuoksi melojan tulee olla häiritsemättä lintuja etenkään pesimäaikana. Onkemäenjärven ja Hirvijärven välissä on kapea joki, mutta se on sen verran umpeutunut, että sitä pitkin ei pääse melomaan. Hirvijärven ja Kivijärven puolestaan yhdistää toisiinsa Pussimäenoja, jonka alajuoksu eli Hirvijärveen laskeva pää on kaunista melottavaa. Kivijärvelle asti ei pääse, sillä oja kapenee ja muuttuu lopulta Myllykoskeksi, joka on lähinnä kivien välissä polveileva pieni melontakelvoton virta.

Hirvijärvelle pääsee melomaan esimerkiksi Hirvijärventieltä kohdasta, missä tie kulkee aivan järven rantaa. Jos Hirvijärvelle lähtee melomaan Hirvijärventieltä, niin melottavaa matkaa kertyy Pussimäenojan melottava osuus mukaan lukien edestakaisin reilut neljä kilometriä. Onkemäenjärvelle on hankalampaa mennä melomaan, koska sen läheisyydessä ei kulje teitä eikä järvellä ole yleisiä uimarantoja.

 

Kivijärvi-Iso Arajärvi-Vähä Arajärvi, jylhiä kalliorantoja ja syviä vesiä

Kivijärveltä pääsee melomaan kapean salmen, Salmenportaan kautta Iso Arajärven jylhiin maisemiin. Salmenportaassa on kiviä, jotka eivät melojaa haittaa, mutta isommilla aluksilla liikuttaessa tulee olla tarkkana, jotta ei ajaudu karille. Kun melomaan lähtee Kehrontien läheisyydestä kohdasta, missä tie sivuaa Kivijärveä, niin melontamatkaa Iso Arajärven kaakkoispäähän kertyy noin 6,5 kilometriä. Iso Arajärvessä on kohtia, missä syvyyttä on lähes 25 metriä, joten tuulisella kelillä järvessä nousee helposti isoja aaltoja ja kallioiset rannat tuovat melontaan jännityksen tunteita.

Valitettavasti oja Iso Arajärven ja Vähä Arajärven välissä ei ole melottavissa, vaan kanoottia joutuu kantamaan noin 200 metrin matkalla, mikäli haluaa jatkaa melontaa vielä Vähä Arajärvelle. Mielestäni kantomatka kannattaa, sillä Vähä Arajärvi avautuu kannon jälkeen eteen kirkkaana. Keskivaiheilla pitkänomaista Vähä Arajärveä järven etelän puoleisella rannalla on nähtävissä mielenkiintoinen Laonnutvuori eli vuori, joka on muodostunut nimensä mukaisesti laonneista kivistä ja lähes sitä vastapäätä järven pohjoisen puoleisella rannalla on Akaan kaupungin leirikeskus, mistä voi lähteä myös melomaan. Leirikeskuksessa on erinomaisen hyvä uimaranta ja kesäisin sauna käytettävissä pientä maksua vastaan. Vähä Arajärvi on pituudeltaan noin 2 kilometriä, joten pelkästään sillä voi tehdä päivän kuntomelontalenkin ja lopuksi uida sekä saunoa.

Vesi Arajärvissä on kirkasta ja maisemat poikkeuksellisen jylhät. Rotkojärvet ovat melojaa puhuttelevia. Näin heinäkuussa meloessa järvillä kohtaa mahdollisesti lisäksi useita lintuperheitä matkaa siivittämässä. Kivijärvi ja molemmat Arajärvet ovat hyvin asuttuja, joten melojan on kunnioitettava maanomistajien rauhaa ja laskettava kanootti vesille sellaisesta paikasta, missä ei tuota häiriötä kenellekään.

 

Suonojärvi-Kivilahtijärvi-Saastojärvi, vaihtelevia maisemia ihastuttavassa hiljaisuudessa

Suonojärvi-Kivilahtijärvi-Saastojärvi -reitistä oli oma juttunsa jo aiemmin Lempäälän-Vesilahden Sanomissa. Reitti on vaihteleva ja melontaan erittäin hyvin sopiva. Matkaa päästä päähän kertyy meloen noin 12 kilometriä. Melontaan Suonojärvellä voi kätevästi yhdistää uinnin kesäteatterin rannassa entisen Ahtialan koulun läheisyydessä.

Vesilahdessa on lisäksi runsaasti muitakin järviä ja lampia sekä ojia, joita seikkailumieliset voivat kokeilla melontaan turvallisuusnäkökulmat huomioiden. Kuten jutun alussa totesin, niin siellä missä on vettä, siellä voi lähes aina meloa, joten avoimin mielin eri mahdollisuuksia kannattaa tutkailla. Melojina muistamme kuitenkin kunnioittaa niin luonnon eläimiä ja kasvillisuutta kuin alueiden maanomistajia ja asukkaita. Ketään ei tutkimusmatkoillaan saa häiritä eikä kenenkään omaisuutta vahingoittaa.

Nautinnollisia ja kuntoa kohottavia melontahetkiä luonnon kauneuden keskellä!

LitM, väitöskirjatutkija, melonta-ohjaaja Maarit Marttila, Vesilahden Luonto ja Latu ry

Ps. Turvallisuusnäkökulmista ja melonnasta yleensä voit katsoa lisätietoa Suomen Kanoottiliitto ry:n sivuilta ja Karttapaikka.fi -sivustolta löydät karttoja tutkittavaksesi.

1
Likers
maaritmarttila

Discuss & brainstorm